keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Orkidealapaset


Koko: naiselle
Langat: Novita 7 veljestä ja jämiä joistain muista langoista
Puikot nro 4, koukku nro 3

Koska alkuvuosi vierähti tilaustennareiden parissa ja niissä ei ole hirveän paljon tilaa omille sävellyksille, halusin tehdä välillä jotain luovempaa. Olin nähnyt kuvan orvokkilapasista jossain ja niistä innostuneena ajattelin tehdä virkatuilla kukilla koristellut tumput. Yöllä ennen nukkumaan käymistä on melkeinpä paras hetki suunnitella uusia töitä ja lähes joka yö selailenkin puhelimella netissä esimerkiksi kirjoneulemalleja, pitsikuvioita ja väriyhdistelmiä. Parikin yöllistä hetkeä kului siihen, että valitsin virkatuista kukista juuri orkidean. Katselin myös paljon oikeiden orkideojen kuvia ja valitsin hartaasti värejä jämälangoistani. Tuloshan sitten on, hmm, melkoisen hempeä!

Lapasten varsiin kokeilin jotain uutta, malli tällaiseen kaksiväriseen palmikkopintaan on Novitan 2014 ilmestyneessä Lapaslehdessä. Neulos ei juurikaan jousta ja pysyy hyvin muodossaan, joten on mielestäni mukava varsi lapaseen tai käsineeseen, oikeilla silmukkamäärillä tietysti. Varressa on 48 silmukkaa, paksumpaan käteen tarvittaisiin enemmän. 


Varsista eteenpäin lapaset on neulottu sileällä neuleella. Kokeilin ensimmäistä kertaa intialaista peukalokiilaa ja ihastuin. Kiila on helppo ja siisti tehdä ja istuu käteen erinomaisesti. Vähän hassulta näytti ensin, mutta tämän jälkeen aion käyttää tätä kaikissa lapasissa, joihin se vain mallin puolesta sopii.


Orkidean virkkaaminen ei ollut aivan yksinkertaista. Löysin kyllä paljonkin kuvia virkatuista orkideoista, mutten hyvää ohjetta, varsinkaan villalangalle sopivaa. Lopulta päädyin käyttämään apuna MaryJ Handmaden videota, jonka löysin Ravelrysta. Katsoin ensimmäisen videon ja sovelsin sitten ohjetta. Videolla käytetään ohutta lankaa, 7 veljestä on siihen nähden jotakuinkin köyden paksuista! Köyttä, josta tuli melkein peltiä kolmosen koukulla virkatessa. Virkkasin kukan neljässä osassa; alimmaisena on kolmilehtinen kappale, päällä kaksi erikseen tehtyä terälehteä ja päällimmäisenä kukan keskusta. Lopuksi kursin osat yhteen. Orkidean varsi on virkattu ketjusilmukoilla lapasen läpi ja lehdet virkattu omasta päästä. Kiinnitin kukan ja lehdet lapaseen ennen kärkikavennuksen neulomista. En enää näe lapasissa orkideaa, vaan erilliset osat. No, kai se kukalta näyttää ainakin.

Värin ja paksun kukan takia valmiit lapaset ovat kaikkea muuta kuin käytännölliset, mutta se nyt ei tarkoituksena ollutkaan. Saapa nähdä, kenelle lapaset päätyvät, omaan makuuni ne ovat varmaan turhan hempeät.

Alimmassa kuvassa äiti poseeraa papukaijansa kanssa lapaset kädessä.

tiistai 2. helmikuuta 2016

Pöllö-säärystimet


Koko naisen, pituus n. 25 cm suoraksi vedettynä.
Lanka: Novita 7 veljestä, lisäksi valkoisen, vihreän ja oranssin jämiä pöllöihin
Puikot nro 4, koukku 3

Äiti pyysi tekemään itselleen säärystimet sisäkäyttöön. Olin juuri lankahimossani ostanut kerän 7 veljestä, kyseessä oli Viidakko-sarjan uusi sävy, Papukaija. Päätimme että tehdään sitten oikein värikkäät säärystimet.

Olen jo pitkään halunnut kokeilla erilaisia ruttumalleja ja tässä olikin loistava tilaisuus kokeilla yhtä niistä. Valitsin malliksi Wellenmusterin, aaltoilevan kuvion, jonka ansiosta säärystimen varsi menee sopivasti kurttuun. Voi siis oman maun mukaan päättää tai arpoa, pitääkö varsia suoriksi vedettyinä vai ei.

Tässä Wellenmusterin ohje, jonka olen töhertänyt muistiin netistä:
Malli on kuudella jaollinen.
1.-3. krs: 3 oikein, 3 nurin
4.-6. krs: kaikki oikein
7.-9. krs: 3 nurin, 3 oikein
10.-12. krs: kaikki nurin



Viidakko-langan kuviointi riippuu suuresti silmukkamäärästä, puikoista ja käsialasta. Tällä silmukkamäärällä ja puikkokoolla värit näköjään asettuivat läiskiksi ruttuosassa ja tasaisemmin resorissa. Resorissa on 60 silmukkaa ja rutussa 66. Koska pidän kirkkaista väreistä, miellyttää tulos melko paljon. Mietin kyllä, että miltähän näyttäisi, kun yhdistäisi tähän lankaan vielä keltaisen...

Koska halusin vielä koristella säärystimet jotenkin (ja koska pidän pöllöistä, myönnetään!), päätin virkata varsiin pienet pöllöt. Koska näin kirjavaan pintaan ei kovin moni väri sovi, päädyin valkoiseen. Lopputuloksesta voidaan olla montaa mieltä. Minusta tuo melkeinalbinopöllerö tuijottaa aika valjun näköisenä, eikä välttämättä sovi työhön yhtään. No, tehty mikä tehty...





Tennarisukkia

Loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta 2016 vierähti viikko jos toinenkin tennarisukkien parissa ja tässä niistä vähän koostetta. Kaikki sukat on tehty Rea Järvenpään Reaverse-ohjetta soveltaen. Ohjeen saa hankittua esimerkiksi Ravelrysta.

Suomi-tennarit



Koko n. 44
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot nro 4, koukut 3 ja 4

Sopivasti itsenäisyyspäivänä valmistui tämä Suomi-aiheinen pari. Kehittelin parin joululahjaksi henkilölle, jolle edellisenä vuonna annoin lahjaksi SaiPan väreissä olevat sukat. En ole aiemmin tehnyt miesten tennarisukkia ja sukka vaikutti valmiina aivan valtavalta. Lisäksi töpeksin vähän pohjan reunan kanssa ja siitä tuli aavistuksen korkeampi kuin olisi tarpeellista. Sukat ovat kuitenkin sopivat, kuten kuvasta näkyy. Varsissa on koristeena Suomen liput, jotka tein silmukoita jäljentämällä.

Kolmen parin tilaus



Koot (kuvassa vasemmalta oikealle) 41, 40 ja 37
Langat: Novita 7 veljestä ja Novita Isoveli
Puikot nro 4 ja 5, koukut 3, 3,5 ja 4

Kun joululahjat oli saatu pakettiin, oli jälleen aika ahkeroida tilaustennareita. Tilauksena oli kolme paria; lapselle mustat kokoa 37, naiselle turkoosit kokoa 40 ja miehelle mustat kokoa 41. Tein lapsen pariin sukkaosuuden Isoveli-langasta ja hyvin sopii sekin tennarimateriaaliksi. Mustaa on tosi tylsä neuloa, mutta sopiihan se hyvin tällaiseen sukkaan. Tekemistäni yksivärisistä tennarisukista turkoosi on toistaiseksi aivan ehdoton suosikkini. Kokeilen tennarisukkiin erilaisia koristeita ja alla on näkyvissä otos näiden kolmen parin kohdalle osuineista kokeiluista.

Nämä kolme paria muuttivat omistajaperheeseensä eilen ja kuulemma sukat sopivat hyvin ja ovat oikein pidettyjä. Se on  aina palkitsevaa kuulla! Eri kokoihin joutuu aina vähän hakemaan sopivaa pohjaa koukkuja ja kerrosten määrää vaihtelemalla, mutta onneksi vähitellen alkaa olla koossa melko hyvät muistiinpanot eri kokoihin tarvittavista tempuista.