Kukkatuninkia kenkiin

Langat: mitälie kaikenlaista

Koukku ja puikot: 3,5 ja 3,5

Olivatpa kerran Sittarin halpistennarit. Kunnes eivät enää olleet. Olen joskus nähnyt kuvia virkatuin kukin koristelluista tennareista ja halusin itsellenikin sellaiset.

Tykkään kesäisin jaloitella tennareilla, nehän sopivat melkein asuun kuin asuun. Melko tylsät monothan ne kyllä ovat. Converseja en raaski ostaa ja jos raaskisin, en ehkä raaskisi niitä näin koristella. Marketeista onneksi irtoaa edukkaasti kokeilumateriaalia.

Näiden tennareiden uudet nauhat on neulottu, tehty vain kahden silmukan nyöriä. Mittasin pituuden monojen alkuperäisten nauhojen pituudesta ja sopivat sain aikaan. Langoiksi valitsin Pietarista tuomiani lankoja; neonvihreää/keltaista akryylilankaa ja vihreää kimaltavaa lankaa, jonka koostumuksesta minulla ei ole käryäkään. 

Pienemmät kukat on virkattu puff flower -haulla löytyvällä kaaviolla, paitsi että ihan vähän muokkasin ohjetta. Sillä kerroksella, jossa kaavio neuvoo virkkamaan kolmen ketjusilmukan kaaria, virkkasin vain kahden ketjuja, koska siten kukista tuli mielestäni tiiviimmän ja kauniimman näköisiä. Lankoina pienemmissä kukissa ovat Kaupunkilangan Minttu ja Karnaluksista löytämäni kimaltava, tumma turkoosi, melko muovisen tuntuinen lanka. Isompiin kukkiin yhdistelin edellä mainittuja lankoja ja kukkien ohjeen napsin Patalappuja à la carte -kirjasta.

Liimasin kukat kuumaliimapistoolilla kenkiin. Saa nähdä, kestävätkö ne kiinni vielä kunnolla kastuessaan. Tykkään kyllä lopputuloksesta, ihan heti tuskin tulee kadulla samanlaisia jalkineita vastaan.

Tässä helteiden aikana tajusin että tällaiset varrelliset tennarit ovat liian kuumat. Ihan siltä varalta, että helteitä tänä vuonna vielä tulee lisää, pitäisi ehkää ostaa ja varsinkin tuunata varrettomat kenkäset myös?

Vöhriäiset lapaset

Koko: naisen

Langat: Kehrä Lauri

Puikot nro 3,5

Mikähän tässä on, että taltiointia blogiin odottaa yli 20 työtä, mutta kirjoittaminen tökkii, uusien töiden tekeminen ei... Näiden lapasten innoituksena oli Lauri-langan taivaallinen sävy, lime. Kun vihdoin sain hankittua tuota ihanaa väriä, oli siitä pakko tehdä jotain ihan omaan käyttöön. Hetken (hyvin pienen) harkinnan jälkeen limen vihreän seuraksi valikoitui saman langan toinen vihreä. Lapasiahan ei koskaan ole liikaa, ei ainakaan vihreitä lapasia! Nämä tumput valmistuivat vauhdilla vuoden vaihteessa.

Kuvaamista tumput saivat kuitenkin odottaa hetken. Eräänä aamuna, kevään vihdoin koitettua, hipsin töiden jälkeen koiran kanssa läheiseen rantaan yksi talven aikana valmiiksi saatu lapaspari laukussa.

Valehtelen jos väitän, ettei tällä kuvausreissulla ollut tavoitteena saada kuviin ainakin paria joutsenta. Niitähän on talvella ja keväällä parhaimmillaan näkynyt lähemmäs parikymmentä täällä missä asun. Plussaa oli toki se, että sain joutsenien lisäksi samaan otokseen oman rakkaan koiran. Kaikenlaista ehti koiruuskin puuhata sillä aikaa kun keskityin kuviin! Joutsenemo ei ollut ollenkaan haltioissaan kun suurehko musta hauva ilmaantui vaanimaan vedenrajaan - taas kerran.

Niin jotta olikohan minulla muutama sana ihan itse lapasista? Alussa nirkkoreunassa oli 50 silmukkaa. Ranteen kuvio, latvialainen letti, latvian braid, löytyy googlaamalla. Helppo, mutta näyttävä koriste. Melkoisen joustava olemukseltaan, joten ainakaan silmukoita ei tarvitse lisätä tämän kohdalla. 

Sinikan sydänsukasta nappasin lapasiin ihanan sydänkuvion. Kärjessä melkoisen nopea nauhakavennus... Peukalossa minulle tavalliset 18 silmukkaa. Asiaa siis oli. Tai sitten ei. Lapasten väritykseen otsikossa liittyvä lausunto on isiltäni. Vihreä = vöhriäinen. 

Olutnallet 30v-lahjaksi

Koko: n. 46
Langat: Novita 7 veljestä
Puikot nro 3,5

Tein toissakesänä yhden parin Karhu-olutsukkia kun entinen työkaverini tilasi sellaiset isälleen synttärilahjaksi. Saman vuoden jouluna näytin kuvaa sukista veljelleni ja hän ikäänkuin tilasi olutsukat myös. Lupasin tehdä sellaiset seuraavaksi jouluksi. Synttärilahjan keksiminen hänelle tuli ajankohtaiseksi juuri ennen joulua ja oli aika pistää Karhu-sukat vartaille.

Laskujeni mukaan tarvitsin varteen tietyn määrän silmukoita eikä yksikään netistä löytämäni Karhu-kuvio ollut sopiva. Piirsin kuvion vähän isommaksi ja sehän on tallessa tässä näin. Numeroita en jaksanut/osannut järkevästi kaavioihin lisätä. Tämä kaavio on 37 ruutua leveä ja 26 korkea.

Sukan taakse tarvitsin tietysti jonkin kuvion myös ja päätin kirjoa sinne saajan nimen ja pyöreän luvun. Toiseen sukkaan tuli toisenlainen teksti; vanhenemisen päivämäärä ja onnittelu. Kirjaimet ja numerot sommittelin enemmän tai vähemmän sopiviksi netistä löytyneiden fonttien perusteella. Nämä kaaviot ovat 36 ruutua leveitä ja 26 korkeita.

Resori sekä varrensuussa että nilkassa on kierrejoustinta, kantapää on tavallinen vahvistettu ja kärkeen valitsin sädekavennuksen. Tässä silmukkamäärät sukassa:

- Varrensuun resori 72s.
- Keltaiset ja punaiset kuviot karhun yllä ja alla: 76s.
- Itse herra Karhu taustateksteineen 78s.
- Nilkan resori 66s.
- Kantapää 32s ja 28krs.
- Terä kiilakavennusten jälkeen 62s ja liekkikuvion kohdalla 66s.

Aavistuksen pienemmilläkin silmukkamäärillä olisi ehkä pärjännyt, mutta paljon vähemmällä määrällä en kunnollisen kokoisissa miesten kirjoneulesukissa lähtisi pelaamaan.

Kärkeen en halunnut pelkkää mustaa, en karhuntassua tai muutakaan ensinnä mieleen tulevaa. Päädyin miehekkääseen liekkikuvioon. Hyvä kaavio lieskoihin löytyi Kaloriinan kamari -blogista.

Vaikka sukat ovatkin aikamoinen sillisalaatti, ei lopputulos ole ihan niin sekava kuin jossain vaiheessa pelkäsin. Aika hyvästi oli näissä hommaa erilaisten kuvioiden, pitkien langanjuoksujen ja vaihtelevien silmukkamäärien takia, mutta valmistuivat kuitenkin melko nopeasti. Kuten kuvistakin saattaa huomata, sukat ovat vähän turhan isot. 

Ehkä Karhu-herrat arvostaisivat seurassaan nautittuja kalsarikännejä? Vain yksi vaivainen Karhu-tölkki tuli ostettua kuvausten rekvisiitaksi. Tölkki tyhjeni joulupöydässsä sukkien saajan toimesta.

Joulukortit 2017

Jo vuosien ajan olen tehnyt erilaisia kortteja samalla idealla, virkattuja kuvioita hyödyntäen. Nyt ideana oli virkata joulupallon näköisiä kappaleita ja niille roikotusoksat. Pallojen kiiltävät langat ovat erivärisiä Novitan Paola-langan jämiä ja vihreä lanka 7 veljestä. Viime vuonna askartelin mustapohjaisia joulukortteja, mutta tänä vuonna tyydyin perinteisempiin väreihin.

Kuvassa askartelutarvikkeiden läheisyydessä lymyävä pöllöetiketillä varustettu puteli ei ole pöydällä vain koristeena. Kyseisen säilytysastian sisältämä eliksiiri katosi johonkin askartelun aikana ja on osaltaan syyllinen melkomoisen kolahtaneisiin kuviin, korttien hieman viimeistelemättömään ilmeeseen sekä seuraavana päivänä vallinneeseen heikohkoon oloon. Yöllä kirjoitetut ja koristellut kirjekuoretkin olivat aika lennokkaan näköisiä. Joka tapauksessa kortit löysivät perille Lappeenrantaan, Vaasaan, Kuopioon, Lahteen, Orimattilaan ja Lavialle.

Pikkujoulun pätevä perinne; punaviiniä, puuhastelua, pientä pöhnää.

Yhden kortin mukana kohteeseen lähti jouluisia pöllö-lautasliinoja.